|
EHT-liitto |  | Tavoitteet | | Jäsensivut | | Erikoishammasteknikot | | Hammasproteesit | | Ajankohtaista | | In English |
 | Lähetehanke |
 |
| Tavoitteet >> Lähetehanke |
Erikoishammasteknikkoliitto on perustanut Lähetehanketyöryhmän 27.3.2015
Työryhmän tavoitteena on saada hammaslääkäreille oikeus tarvittaessa kirjoittaa potilaalle lähete erikoishammasteknikolle irtoproteesihoitoon. Hammaslääkäri olisi jatkossa se taho, joka arvioi hoidon tarpeen sekä sen, soveltuuko työ teetettäväksi erikoishammasteknikolla. Työryhmä on tehnyt aiheesta selvityksiä, vaikutusten arviointia ja pyytänyt lausuntoja. Mm. Hammaslaboratorioliitto ry. ja Suomen Hammasteknikkoseura ry. kannattavat asetuksen muutosta.
Työryhmä on esitellyt ja neuvotellut lähetekäytännöstä hammashoidon keskeisten toimijoiden kanssa.
Työryhmä on toimittanut 25.9.2015 (STM:n pyynnöstä) asetuksen muutosesityksen Sosiaali- ja terveysministeriölle.
Työryhmän jäsenet:
Teppo Kariluoto
Ilkka Garaisi
Tapani Korkeala
Väliaikatietoa Lähetehankkeesta
STM-työryhmän raporttiluonnos lähti lausuntokierrokselle 6.11.2018
Lue lisää aiheesta.
Tutustu pikaisesti Lähetehankkeeseen:
Nämä ehdit lukea parissa minuutissa.
Lue tiivistelmä esityksestä Katso PowerPoint-esitys
Laki ja käytäntö eivät kohtaa
Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan hammaslääkäri ei saa lähettää osaproteesia tarvitsevaa potilasta erikoishammasteknikolle. Käytännössä kentällä joudutaan jatkuvasti katsomaan lakia läpi sormien, jotta järkevä työnjako, hammaslääkärin määräys, potilaan suun terveyden kannalta eettinen hoito sekä potilaan oma hoitotoive toteutuisivat. Vanhentuneen asetuksen johdosta lakia joudutaan rikkomaan jatkuvasti, jotta potilas saisi tehokkaasti järjestetyn hoidon. Nykyisen, keskeiseltä sisällöltään yli 50 vuotta muuttumattomana säilyneen lain mukaisesti toimien osaproteesin valmistus vaatii neljä ammattilaista (hammaslääkäri, hammashoitaja, kuriiri, hammasteknikko).
Suunterveydenhuollon kentällä ylintä hammaslääketieteellistä asiantuntijakuntaa edustavalla hammaslääkärillä tulisi olla oikeus kirjoittaa tarvittaessa potilaalle lähete irtoproteesihoitoon erikoishammasteknikolle. Kun hammaslääkäri on todennut potilaan purentaelimen, suun ja hampaiston terveeksi, hän voisi halutessaan lähettää potilaan irtoproteettiseen jatkohoitoon erikoishammasteknikolle, mikäli hän arvioisi erikoishammasteknikon pystyvän toteuttamaan irtoproteesihoidon potilasturvallisuutta vaarantamatta. Tämä mahdollistaisi osaproteesipotilaalle kustannustehokkaamman ja nopeamman hoidon, joka säästäisi yhteiskunnan, kunnallisen ja yksityissektorin varoja sekä pienentäisi kansalaisten proteesihoito-kustannuksia, joita Kela ei korvaa.
Lähetteen kirjoitusoikeus tehostaisi hammaslääkäriresurssien käyttöä ja vapauttaisi lääkäreitä sellaista osaamista vaativiin tehtäviin, joissa heidän ammattitaidostaan on suurin hyöty. Hammaslääketieteen erikoisalalla kustannustehottomana pidettyä, haasteellista sekä tekniikkapainoitteista irtoprotetiikan kliinistä työtä olisi järkevää harkinnanvaraisesti pystyä siirtämään erikoishammasteknikoille. Näin menetellen hammaslääkäriresursseja vapautuisi mm. kiinteään protetiikkaan ja yleiseen hammaslääketieteelliseen hoitoon. Lähetekäytännön myötä hoitoonohjaus erikoishammasteknikolta hammaslääkärille lisääntyisi merkittävästi, jolloin vajaahampaisten potilaiden suunterveys paranisi huomattavasti.
Lähetemalli
Käytännössä hammaslääkärin lähete erikoishammasteknikolle olisi hyvin samankaltainen kuin jo pitkään käytössä ollut Kelan SV3 -lähete erikoishammasteknikolle, korvattaessa protetiikan toimenpiteitä rintamaveteraaneille ja miinanraivaajille. Lähetemallin pohjaksi voisi soveltuvin osin hyödyntää myös hammaslääkärin suuhygienistilähetettä.
Jotta erikoishammasteknikko voisi itsenäisen kokoproteesin valmistuksen ja sovittamisen lisäksi hammaslääkärin lähetteen mukaisesti valmistaa ja sovittaa irrotettavia esim. osa- ja peittoproteeseja sekä kiinnikeproteeseja*, vaatisi se asetuksen (564/1994) 17 § osalta, sisällön muuttamista.
(* Esimerkkinä kiinnikeproteesista: implantologia on kehittynyt. Nykyaikainen kumirenkaalla mini-implanttiin tuettu limakalvokantoinen kokoproteesi ei ole enää täysin vertailukelpoinen vuosien takaiseen tekojuurikantoiseen rakenteeseen. Tekojuuri on hammasimplantti, joka nykyisin tunnetaan yleisemmin nimellä keinojuuri)
Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 564/1994) 17 § (Muutosehdotus lihavoidulla tekstillä)
"Erikoishammasteknikko saa itsenäisesti valmistaa ja sovittaa irrallisia kokoproteeseja sekä hammaslääkärin lähetteen mukaisesti muita irrotettavia hammasproteeseja niiden käyttäjille.
Erikoishammasteknikko ei saa kuitenkaan itsenäisesti valmistaa ja sovittaa proteeseja;
1. henkilölle, jolla leikkauksen tai tapaturman seurauksena on suun rakennetta olennaisesti muuttava vamma;
2. henkilölle, jolla on suun alueella jokin sairaus tai kehityshäiriö;
3. hampaiden juurien tai tekojuurien päälle"
Erikoishammasteknikkoliitto haluaa suunnitella asetuksen muutoksen hyvässä yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden kanssa. Laillistettavan työnjaon käytännön nähdään tuottavan entistä hallitumpaa ja turvallisempaa hammashoitoa irtoproteesipotilaille. Suunterveyden huollolle käytäntö tarjoaisi parantunutta valinnanvapautta, työtehoa ja tuottavuutta, samalla kun se keventäisi valvovan viranomaisen työtaakkaa.
Erikoishammasteknikkoliiton esitys asetuksen (564/1994) 17 § muuttamiseksi
Säästömahdollisuuksia julkiselle suunterveydenhuollolle
Erikoishammasteknikon toimenkuvan laajentamisesta
Erikoishammasteknikot: Näin lyhennetään hammashoidon jonoja
Erikoishammasteknikoiden toimenkuvan laajentaminen (THL)
Erikoishammasteknikoiden toimenkuvan laajentamista tarvitaan
Kuulemis- ja keskustelutilaisuus 10.5.2011 EHT:n toimenkuvasta (STM)
Erikoishammasteknikot suun terveydenhuollon palvelurakenteessa
